säännöt
I nimi, tarkoitus ja toiminta
1 § nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on NAM- Neurokirjon ammattilaiset ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta-alue kattaa koko Suomen.
2 § toiminnan tarkoitus
Yhdistys on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää neurokirjon (neurokehityksellisten häiriöiden, jäljempänä neurokirjo) henkilöiden ja heidän läheistensä toimintakyvyn tukemiseen osallistuvien, ja neurokirjon henkilöiden ja heidän läheisiään työssään kohtaavien yhteistyötä ja tietotaitoa. Tarkoituksena on toimia edellisistä lähtökohdista käsin neurokirjon henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin parantamiseksi.
3 § toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- kokoaa ja välittää jäsenilleen kohderyhmiensä erityisvaikeuksiin ja tuen tarpeisiin liittyvää moniammatillista tutkittua tietoa
- tiedottaa jäsenilleen meneillään olevista tutkimus-ja kehittämishankkeista
- järjestää jäsenilleen koulutuksia ja seminaareja
- edistää yhtenäisen terminologian ja yhtenäisen ohjaus- yms.materiaalin käyttöä moniammatillisessa yhteistyössä
- edistää moniammatillisen yhteistyön kehittämistä ja toteutumista
- edistää ammattilaisten välistä keskustelua sekä ideoiden ja kokemusten vaihtoa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
- tekee yhteistyötä kohderyhmiinsä liittyvien yhdistysten ja organisaatioiden kanssa
II jäsenyyttä koskevat määräykset
4 § jäsenlajit
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.
Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön, joka toimii ammatillisessa työssä kohdassa ”Toiminnan tarkoitus” kuvatulla toimialueella.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, yritys tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Jäsenmaksun suorittaneella kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Kunniajäseneksi yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua luonnollisen henkilön, joka on pitkäaikaisesti ja tuloksellisesti työskennellyt yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
5 § jäseneksi hyväksyminen
Jäsen voidaan hyväksyä yhdistykseen ilman hallituksen koolle kutsumista jäsenen täyttäessä sääntöjen määräämät edellytykset jäsenyydestä. Hyväksynnän suorittaa yhdistyksen jäsenrekisteristä vastaava henkilö ja/tai hallituksen jäsen.
6 § jäsenmaksut
Varsinainen jäsen ja kannatusjäsen ovat velvollisia suorittamaan vuosittain yhdistyksen kokouksen päättämän jäsenmaksun. Eri jäsenryhmien jäsenmaksu voi olla eri suuruinen. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruuden määrää vuosittain yhdistyksen syyskokous.
7 § eroaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.
8 § erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:
- on laiminlyönyt jäsenmaksun tai muulla tavoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
- ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsen voi vedota hallituksen tekemästä erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua päätöksen.
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka ei ole maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksua vuoden loppuun mennessä.
Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun myös eroamis- tai erottamisvuodelta.
III päätöksen teko ja hallinto
9 § toimielimet
Yhdistyksen päättävänä elimenä ovat yhdistyksen kokoukset, joita ovat kevätkokous ja syyskokous. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Toimeenpanevana elimenä on hallitus.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse, sähköpostitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Kutsu varsinaisiin yhdistyskokouksiin esityslistoineen on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jokaiselle jäsenelle kirjallisesti tai sähköisesti.
10 § kevätkokous
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta.
6. Esitellään tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus edelliseltä toimintavuodelta.
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
8. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
9. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
11. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4
määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24§:n määräykset.
11 § syyskokous
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Päätetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
6. Päätetään seuraavana toimintavuonna varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä
perittävän jäsenmaksun suuruus näiden sääntöjen 5§:n mukaan.
7. Päätetään seuraavan toimintavuoden talousarvio.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi.
9. Päätetään, kuinka monta hallituksen jäsentä valitaan seuraavaksi kaudeksi erovuoroisten
tilalle näiden sääntöjen 14§ mukaan.
10. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi toimintavuodeksi.
11. Valitaan hallituksen varajäsenet seuraavaksi toimintavuodeksi ja päätetään, missä
järjestyksessä heidät kutsutaan hallituksen kokoukseen.
12. Päätetään, valitaanko yksi vai kaksi toiminnantarkastajaa seuraavaksi toimintavuodeksi.
13. Valitaan toiminnantarkastaja tai toiminnantarkastajat ja hänelle tai heille henkilökohtainen
varamies tai henkilökohtaiset varamiehet.
14. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
15. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
16. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4
määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24§:n määräykset.
11 § aloitteet
Varsinainen jäsen voi tehdä aloitteen yhdistyskokoukselle. Aloite syyskokoukselle tulee olla tehtynä elokuun loppuun mennessä ja aloite kevätkokoukselle joulukuun loppuun mennessä. Hallituksen on tuotava aloite kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.
12 § kokouskutsu
Kutsu yhdistyksen kokouksiin toimitetaan kaikille jäsenille kirjeitse tai jäsenen tätä tarkoitusta varten ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen verkkosivuilla viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsun yhteydessä toimitetaan esityslista.
13 § äänivalta ja päätöksenteko kokouksissa
Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on varsinaisella jäsenellä, joka on suorittanut yhdistykselle jäsenmaksunsa. Jäsen ei voi valtuuttaa ketään muuta käyttämään äänioikeuttaan.
14 § hallitus
Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja 3-6 varsinaista jäsentä sekä 1-2 varajäsentä. Puheenjohtajan ja varajäsenen/varajäsenten toimikausi on yksi kalenterivuosi, hallituksen varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta siten, että heistä puolet (pyöristettynä alaspäin) on vuosittain erovuorossa.
Hallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon tasapuolinen alueellinen ja muu edustavuus.
15 §
Hallituksen tulee hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti yhdistyslain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen tekemien päätöksen ja hyvän yhdistyskäytännön mukaan.
Hallituksen tehtävä on muun muassa:
- Valita hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta varapuheenjohtaja kuukauden kuluessa toimikautensa alkamisesta.
- Valita keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteeri ja rahastonhoitaja kuukauden kuluessa toimikautensa alkamisesta.
- Hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidon lainmukaisuudesta ja tilinpäätöksen valmistumisesta.
- Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
- Huolehtia, että ilmoitus sääntöjen muuttamisesta tai nimenkirjoittajan vaihtumisesta tehdään viipymättä yhdistysrekisteriin.
- Hyväksyä yhdistyksen jäsenet ja pitää heistä luetteloa.
- Huolehtia yhdistyksen kotisivujen pitämisestä internetissä, jos yhdistyksellä sellaiset on.
- Edustaa yhdistystä sekä kantaa ja vastata sen puolesta.
16 §
Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokouksen. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja yli puolet varsinaisista jäsenistä.
Hallitus voi tehdä päätöksiä myös tietoverkossa, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.
Hallitus voi päättää, että etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen on mahdollista, tai että yhdistyksen kokous järjestetään kokonaan etä- eli verkkokokouksena ilman fyysistä kokouspaikkaa. Etäkokous järjestetään niin, että jäsenet voivat käyttää muun muassa suullista puheoikeutta ja muita oikeuksia etäkokouksen aikana. Etäkokouksesta on ilmoitettava kokouskutsussa ja annettava ohjeet osallistumisesta.
Hallituksen päätökseksi tulee asiaäänestyksessä se kanta, jonka hyväksi on annettu useimmat äänet. Henkilövaaleissa valituksi tulee eniten ääniä saanut henkilö. Tasatuloksen sattuessa, ratkaisee asiaäänestyksessä puheenjohtajan kanta, henkilövaalissa arpa.
17 § nimenkirjoitusoikeudet
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja, sihteeri tai hallituksen varsinaiset jäsenet kaksi aina yhdessä. Hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.
IV muita määräyksiä
18 § toiminnan tarkastus
Yhdistyksellä on yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja hänellä tai heillä henkilökohtainen varamies tai henkilökohtaiset varamiehet.
Toiminnantarkastajalla tulee olla sellainen taloudellisten asioiden ja yhdistyksenhallintoa koskeva asiantuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
19 § tili-ja toimintavuosi
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja tilinpäätös asiakirjoineen on toimitettava toiminnantarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä.
Toiminnantarkastajan tulee toimittaa hallitukselle toiminnantarkastuskertomus kahta viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.
20 § sääntöjen muuttaminen
Yhdistyksen kokous voi päättää näiden sääntöjen muuttamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Sääntöjen muutospäätöksen on saatava hyväkseen vähintään 3/4 annetuista äänistä.
21 § yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen purkamisesta, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Purkamispäätöksen on saatava taakseen vähintään 3/4 annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
22 § jäsenoikeuksien säilyminen
Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
23 § siirtymäsäännös
Valitessa näiden sääntöjen mukaan hallitusta ensimmäistä kertaa hallituksen varsinaisten jäsenten toimikauden pituus määrätään arvalla siten, että puolella, tai lähinnä puolella toimikausi on kahden vuoden mittainen ja muilla vuoden mittainen.
Nämä säännöt tulevat voimaan, kun PRH on merkinnyt ne yhdistysrekisteriin.
Nämä säännöt on hyväksytty PRH:ssa 27.12.2024.